251011

Rakas Jumala,
En voi tämänpäiväisillä tunteillani, ajatuksillani ja käytökselläni paljoa kerskailla. Annoin itseni taas hermostua Mieheen, vaikka sillä ei mitään hyvää saavuteta. Hermostuin sitä paitsi aika pienestä. Oli vain sellainen olo, että olen niin täynnä, niin korvia myöten täynnä sitä hänen kärsimättömyyttään. Kaiken pitäisi tapahtua nopeasti, kuin sormien napsautuksella. Viisivuotiaan oman pukeutumisenkin. Ja kun se ei tapahdu niin kuin hän haluaa, sitten päre palaa ja hän hermostuttaa kaikki muut. Minutkin. 

Olen toistuvasti kärsimätön Miehen kärsimättömyyden suhteen. Olen jotenkin niin täynnä sitä. Kilahdan pienestäkin kärsimättömyyden osoituksesta sen sijaan, että osaisin ottaa itse rauhallisesti ja kieltäytyisin menettämästä malttiani. Joka kuitenkin olisi paljon parempi ja viisaami ja aikuisempi vaihtoehto. 

Herra, auta minua tällaisissa tilanteissa ottamaan Sinua kädestä kiinni. Laskemaan kymmeneen, miettimään, miten Sinä suhtautuisit tilanteeseen, mitä Sinä sanoisit. Auta minua muutenkin kiinnittämään huomioni niin Miehessä kuin muissakin ihmisissä hyviin puoliin. Tuijotan liikaa ihmisten vikoihin, etenkin Miehen vikoihin. Anna minun nähdä ne hyvät puolet. Kiinnittää huomioni niihin, vahvistaa niitä. Minusta on tullut kuin mikäkin Tellu, joka esittää Jaska Jokuselle tämän viat diakuvaesityksenä. 

Minä typerys en tunnu oikeasti tajuavan sitä, etten voi muuttaa toista ihmistä. Voin muuttaa vain omaa käytöstäni, omaa suhtautumistani, omaa ajattelutapaani, ja jättää loput Sinun käsiisi. Auta minua muuttumaan. Auta Miestä muuttumaan. Mutta anna minun muistaa, että minä en häntä itse voi muuttaa.  


Sinun,
Siru